Päiväkirja

27.4. Päiväkirja on ollut aika hiljaa, sillä kotisivujen päivitysinto on ollut varsin vähäinen ;) Harrastuselämä on kuitenkin ollut suht. aktiivista. Tällä hetkellä pyörii kolme kertaa viikossa agilitytreenit, kaksi kertaa viikossa tokotreenit ja kerran viikossa koiratanssi. Oikeasti ei aina aika riittäisi kaikkeen (ja jonkun joutuukin välillä jättämään väliin), mutta toisaalta kun on monta koiraa, niin ei raski jättää kenenkään treenejä pois ohjelmistosta. Aluksi harkinnassa oli vähentää mm. Ronin agilitytreenejä, mutta nyt kun oli ensimmäiset treenit ja Roni oli aivan innoissaan ja suoritustasokin varsin loistava, niin eihän sellaista herraa nyt kukaan osa-aikaeläkkeelle voi siirtää! Täytyy vain soittaa hierojalle, sillä Ronilla on varmaan selässä jotain jumikohtia, koska alkaa mielellään kieriskelemään tietyistä kohdista hierottaessa ja itse en osaa jumeja avata. Miskankin voisi hieroa, jos ei muuta niin varmuuden vuoksi.

Uskaltaakohan tätä tunnustaa julkisesti, mutta olen harkinnut Noelille erästä virallista tokokisaa. Noel siis osaa alokasluokan liikkeet aivan ykköstuloksen arvoisesti (ainoastaan hypyssä on vielä parantamisen varaa). Mikä kuitenkin arveluttaa, niin se vieraiden koirien aiheuttama häiriötilanne. Eihän siitä ole paljoa iloa, jos liike sujuu hienosti esimerkiksi kolmannella käskyllä, kun kahdella ensimmäisellä huomio menee maailman seuraamiseen.... Mutta en voi oikeastaan tietää miten käy, ellen kokeile. Welshin kanssa valitettava tosiasia on se, että kaikki riippuu niin koiran mielialasta ja sen hetkisestä vireestä. Jos kaikki menisi nappiin, niin Noel vetäisi paremmat pisteet kuin Miska ja Roni ikinä, mutta jos homma menee huonosti, niin se tekee kyllä kaikkien aikojen pohjanoteerauksen :D

Noel teki myös viime sunnuntaina debyyttinsä agilitytreeneihin :) Millään loistavalla tulevaisuuden lupauksella en kyllä tässä vaiheessa voi hehkuttaa, sillä kakaraa kiinnosti varsinkin aluksi enemmän hajut kuin agility. Vielä kun ohjaaja on varustettu kärsivällisyydellä, joka kestää tuollaisesssa tilanteessa about 10 sekuntia ja sen jälkeen tulee fiilis iskeä jotain halolla päähän :D Mutta eiköhän siitäkin otuksesta vielä agilitykoira saada, kun vähän treenataan. Aloittelin parilla hypyllä, kepeillä ja putkella ja kyllä ne kaikki saatiin kuitenkin kohtuullisesti suoritettua.

11.4. Teimme Ronin kanssa sunnuntaina uuden aluevaltauksen: mentiin koiratanssikurssille! Oikeastaan mulla ei olisi edes aikaa enää uudelle lajille ja jatkossa tulee sunnuntaisin olemaan myös Noelin agilitytreenit juuri ennen koiratanssitreenejä, joten sinänsä vähän hankala aika, mutta musta vaan tuntui, että tuo laji sopisi Ronille kuin nenä päähän ja sen vuoksi oli pakko ilmoittautua :) Enkä ollut väärässä, sillä jos vaan treenata jaksaisi, niin näin ensivaikutelman perusteella Roni vaikuttaisi olevan aivan loistava koiratanssiharrastaja! Se tuntuu oppivan ihan hetkessä erilaisia juttuja. Varmaan asiaa auttaa olennaisesti se, että sen kanssa on kaikenlaisia temppuja ja naksutinjuttuja tehty paljon eli sillä on hyvä pohja tuollaiseen. En tiedä sitten kuinka paljon jaksan panostaa siihen musiikintahtiin menemiseen ja itsekään en ole mikään musikaalinen tapaus eli rytmitajukin voi olla vähän hukassa. Mutta eipä meillä mitään lajitavoitteita olekaan, kunhan pidetään hauskaa :)

Nyt tuntuu sujuvan taas TOKO-rintamallakin paremmin. Tänään olin Noelin kanssa treenaamassa ja se oli aivan loistava. Viikko sitten treenit menivätkin aivan penkin alle ja mistään ei tullut mitään. Ensitöikseni teloin sormeni kun Noel nykäisi hihnasta toisen koiran perään ja hihna viilsi kynnensivun auki. Siellä sitten verta valuvan sormen kanssa yritin pahantuulisena saada koiran tekemään jotain erittäin huonolla menestyksellä. Enkä kiukuissani tajunnut edes luovuttaa ja lähteä kotiin. En olisi yhtään ihmetellyt, jos olisin nyt saanut paikata edelliskerran käytökseni seurauksia, mutta onneksi Noel ei näy olevan asioita murehtivaa sorttia ja niinpä tänään kaikki sujui niin hyvin, kun sillä nyt voi tällä hetkellä sujua :)

2.4. Aamupäivällä Noelilla oli welshitreffit Romeon ja Pepin kanssa. Pepillä oli kova urakka pitää pojille kuria :) Kuva-albumista löytyy kuvia retkestämme.

Sitten lähdin Miskan kanssa tokotreeneihin. Tarkoitus oli viime viikon totaalisähläyksen johdosta ottaa sen verran helppoina kaikkea, että tulisi onnistuneita suorituksia. Emme ole mitään viikolla kotona edes treenanneet. Alkoi tosi lupaavasti kun Miska nousi paikallamakuusta, mitä se ei yleensä ikinä tee treeneissä. Sen jälkeen se otti luoksetulon pysäytyksen (siis tarkemmin sanottuna pysäytysyrityksen...) iloisesti läpijuoksuna. Pallon kanssa leikittyäni sain siihen jonkin verran työintoakin ja onnistuimme jopa jotain suorittamaankin, mmm. ruudun ihan lyhyeltä matkalta pallon kanssa ja luoksetulon pysäytyskin toimi uusintayrityksellä ihan nappiin. Tunnarin teki hienosti kun kapulat vietiin vain parin metrin päähän. Kyllä se siis ilmeisesti osaakin, mutta nyt on kyllä vähän sellainen vaihe, että koiralle ei ole päässä mitään muuta kuin nenä :-/

26.3. Nyt on syytä vetää taas mietintämyssy päähän ja syvälle. Miskan tokotreenit meni tänään niin huonosti kun ne vaan voi mennä. Tunnarista toi väärän kapulan, ruutuun ei suostunut menemään, seuraaminen oli haahuilua. Ensimmäiset käskyt kaikuivat kuuroile korville. En nyt ihan äkkiä keksi mikä olisi mennyt tosi hyvin :( Ja tämä koira palkittiin viime tiistaina LeVeK:in vuoden 2005 TOKO-koirana... en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa :D

Noelin treenasin ensin, mutta en oikein edes muista miten sillä meni, kun Miskan toikkarointi blokkasi aivot sen jälkeen :) Kai se ihan ok teki. Paikallamakuun kanssa on ongelmana saada koira kuuntelemaan ja keskittymään se maahan-käsky. Sitten kun koiran saa onnellisesti maahan, niin kyllä se siellä pysyy hienosti eikä enää edes ennakoi tuota perusasentoon nousua. Noel seuraa hienosti pikku pätkän, mutta sillä alkaa jotenkin vauhti hiipua vähänkään pitemmillä osuuksilla. En ole varma alkaako se odottaa seiso- tai maahan-käskyjä vai tuleeko muuten epävarmuus kuvioon.

20.3. Ostin eilen Noelille Tampereen KV näyttelystä 50 kpl pussin puruluita. Annan sille monesti yhden tuollaisen luun kun lähden töihin. Ei nyt joka kerta saa, mutta aika usein. Pussi oli keittiön työpöydällä ja kuvittelin työntäneeni sen niin kauas, ettei Noel ylety. Mutta kun tulin kotiin, niin pussi oli revittynä ja lattia täynnä luita. Mietin heti, että kuinkahan monta se on vetänyt napaansa! Siinä sitten keräillessäni laskin jäljellä olevat luut ja arvatkaa montako oli syönyt? No sen yhden, jonka saa päivässä syödä :D Ajatteli varmaan, että otanpa luuni itse kun unohtivat antaa :) Kaikki muut 49 luuta oli tallessa (tosin niitä löytyi maton alta ja Noelin peitosta, mutta löytyivät kaikki kuitenkin). Eikö ole hyvin kasvatettu koira kun ei syönyt kuin yhden normaalisti sallitun :D ...sitähän ei lasketa, että pussi oli revitty ja että Noel oli vetänyt ilmeisesti napaansa myös muutaman siivun ruisleipää ;) En muuten uskalla edes ajatella kuinka monta luuta Roni olisi tuossa tilanteessa pistänyt poskeensa!

16.3. Julistan treenikauden virallisesti avatuksi :) Olen raahannut luuni ja koiran ihan joka viikko koulutuskentälle ja vakaa pyrkimys on pysytellä tässä samassa käytännössä. Noel erityisesti tarvitsee niitä häiriötreenejä. Yllättävän hyvin se toimii kentällä eli sen minkä tekee, tekee pääsääntöisesti hyvin. Ongelmana on vain se, että pää pyörii kuin hyrrä eli jatkuvasti pitää katsoa, että mitä ympärillä tapahtuu ja kontakti on siis suht. katkonaista ja tarvitaan ensin pientä herättelyä ennenkö voi antaa käskyn, muuten menee kuuroille korville. Mutta toisaalta, mitä muuta voi odottaa keittiössä tokotreenatulta walesinuorukaiselta :D Enivei, lupaavalta näyttää, jos vaan ympäristön uutisarvo alkaa vähentyä.

Alokasluokan liikkeitä Noel osaa jo suht. hyvin. Hyppyä ei olla kauheasti harjoiteltu. Hyppää kyllä käskystä toiselle puolelle (kun sinne vie makupalan), mutta pysähtyminen on ihan hakusessa vielä. Toinen harjoittelua vaativa kohta on koiran luokse palaamiset eli kun esimerkiksi paikallamakuussa palaan koiran viereen, se sinkoaa ylös, vaikka mitään perusasentoa en tosiaankaan ole siinä kohtaa harjoitellut. Ylipäätänsäkin se menee kyllä nopeasti käskystä maahan, mutta nousee kyllä aika nopeasti ylöskin, joten työn alla on nyt käskystä istumaan nousu. Liikkeestä pysähtymistä olen nyt myös vähän liikaa ahnehtinut. Noelilla oli homma jo aika hyvällä mallilla, mutta nyt olen varmaan edennyt liian nopeasti ja siihen on tullut epävarmuutta = askelia.

Miskan kanssa ei oikeastaan ole mitään ihmeempää uutta. Edistystä voisi sanoa siinä, että se on tehnyt tunnarin pari kertaa hienosti vieraalla paikalla. Nyt täytyy vain ruveta vielä pidentämään hieman matkaa. Ruutu sen sijaan on kentällä tökkinyt. Menee kyllä, mutta hitaasti ja kaarrellen. Kotipihassa on vauhti edelleen kunnossa. Täytyy harkita kentällä jotain pallo tai lelu palkkaa makupalan sijasta, josko se toisi vauhtia. Toinen Miskan ongelma kohta on se, että kaukokäskyissä se on ruvennut seisomaan nousussa ottamaan pienen askeleen etujaloillakin. Taktiikaksi ajattelin kokeilla perinteistä takapakkia eli testaan miltä etäisyydeltä askelta ei varmasti tule ja sitten ihan askel kerrallaan pidennän etäisyyttä.

Ronin suurin saavutus on, että se teki hienosti tunnarin. Uhkarohkeasti (mikä ei kyllä ollut yhtään viisasta) testasin kylmiltään viidellä kapulalla siten, että oikea kapula oli parikymmentä senttiä erillään muiden vieressä. Roni sinkosi kapuloille. Haistoi oikeata, mutta sitten näytti siltä, että viis veisaa taas koko hommasta ja ryntäsi muiden kimppuun. Ei kuitenkaan ottanut yhtään väärää suuhun ja jostain kumman syystä sen pienessä punaisessa päässä tapahtui jotain raksutusta ja juuri kun luulin homman menneen pilalle, niin se nappasi oikean ja toi sen. En tosiaankaan tehnyt uusintayritystä :) Sitten treenasin Ronin kanssa myös ohjattua noutoa ilman keskimmäistä kapulaa ja totesin, että Roni tajuaa homman silloin kun annan sille käsimerkin kyykyssä, muuten se voi lähteä väärälle kapulalle. Ruutua kokeilin ilman makupalaa, mutta pinkaistuaan hienosti ruutuun ja tajutessaan, että siellä ei ole palkkaa, se lähti kaikista seis-käskyistä piittaamatta etsimään makupalaa ympäri pihaa. Toisella kerralla tein makupalan kanssa ja onnistui ihan nappiin... jos ei lasketa sitä, että riehaantui kehuista niin, että hyökkäsi ruutumerkin (muovikartio) kimppuun ja pinkoi se suussa ympäri pihaa :)

26.2. Alan ilmeisesti heräämään talvihorroksesta, sillä hämmästyksekseni olen löytänyt itseni jo kahtena sunnuntaina peräkkäin kerhon koulutuskentältä :) Noel suoritti tänään debyyttinsä koulutuskentällä. Tosin häiriöt jäivät vähän vähäiseksi, kun kaikki muut varmaan katsoivat jääkiekkomatsia :D Yhden mudin saimme sitten muodon vuoksi meille häiriökaveriksi ja yllättävän hyvinhän se tokoilu sujuikin, vaikka tähän asti on tosiaan omaa pihamaata vain kulutettu. Jopa paikallamakuuta otin lyhyen aikaa. Sitten täytyy vielä aloittaa treenaamaan luoksepäästävyyttä. Noel kun herkästi väistää vierasta ihmistä. On nää ongelmat welsheillä erilaisia. Miskan kanssa täytyi aikoinaan treenata, ettei hyppisi riemuissaan tuomaria kumoon ja Noelin kanssa on nyt päinvastaiset ongelmat :) Makkaran avulla Noelista kyllä saa kaverin, mutta ilman sitä voi olla huonommat tsänssit. Mutta kyllä Noel nytkin lähti jopa makkaraa tarjonneen vieraan mukaan ja hyppi vasten, että ei tilanne nyt huonoltakaan näytä.

18.2. Roni täyttää tänään 7 vuotta :) Hurjasti vaan onnea myös kaikille sisaruksille! Meidän synttärisankari ei valitettavasti saanut mitään juhlia, vaan vietti aivan normaalin lauantaipäivän.

Mielenkiintoisempaa puuhaa sen sijaan järjestyi Noelille, joka sai uuden peuhukaverin kun kävimme lenkkeilemässä Romeo-welshin kanssa. Kivaa seuraa oli sekä koiralla että omistajalla. Illalla keksin ruveta naksuttelemaan Noelille. Joskus satunnaisesti olen sillä naksua käyttänytkin jossain toko-liikkeen palkkauksessa, mutta varsinaisesti sille ei ole edes opetettu naksun merkitystä. Koska olen tunnetusti laiska enkä jaksa tehdä pohjatyötä, aloitin tietysti naksutinharjoittelunkin vain naksauttamalla oikeassa kohdassa. Ajattelin, että kaipa se alkaa jossain vaiheessa ymmärtää, mitä naksautus tarkoittaa :)) Harjoittelimme damin kanssa ja siihen pisteeseen päästiin, että alkoi koskettaa damia, mutta ei Noelille ole luontaista automaattisesti kauheasti tarjota toimintaa. Toisaalta, voiko sitä odottaakaan, jos siihen ei ole aiemmin pyritty ja koira on vuoden vanha ;) Ehkä jatkamme harjoituksia huomenna ja katsotaan mitä sitten tapahtuu.

12.2. Eilen Noel kävi Pyhäjärven jäälle peuhaamassa Fieldspanieli Wilin kanssa. Vastoin tapojani jätin kameran kotiin, kun sormet tuppaavat muutenkin aina jäätymään. Kuvia lumisista luppakorvista voi kuitenkin katsella Wiken sivuilta. Sää ja olosuhteet olivat kyllä niin hienot, että ensi kerralla täytyy sormien paleltumisen uhallakin raahata se kamera :)

Tänään puolestaan pistäydyin Noelin kanssa agilitykisoja katselemassa. Tosin se kisojen katselu jäi kyllä vähän vähälle kun me lähinnä keskityimme nakkien syömiseen :) Noelilla kun on vähän käytös- ja kontaktiongelmia... Mutta tuollainen "shokkihoito" oli kyllä hyvä. Kerralla niin paljon koiria, että ei ehdi vouhkata niiden kaikkien perään ja agilitykisat ovat myös siitä hyviä, että siellä useimmat koirat pääasiassa keskittyvät omistajiinsa, eivät muihin koiriin. Lenkkeillessä kontaktin ja käytöksen treenaaminen ei ole yhtään niin tehokasta kun ensinnäkin koiria tulee vastaan harvakseltaan ja toiseksi valitettavasti meillä päin törmää 95% koiriin, joilla on hihnakäytös itselläänkin hukassa, niin kohtaamiset ovat paljon vaikeampia.

5.2. Kun treenaa tokoa yleensä aina yksin, on ongelmana se, että joutuu katsomaan paljon koiraan: pysähtyykö se välittömästi käskystä, seuraako se oikealla kohdalla yms. Niinpä raahasin keittiöön ison peilin ja harjoittelin sen kanssa. Seuraamisessa se ei ehkä kuitenkaan ole paras mahdollinen apu, koska peilistä ei hahmota pientä edistämistä, joten täytyy edelleen tyytyä tekemään se ilman peiliä. Mutta liikkeestä istumisessa, maahanmenossa ja seisomisessa täytyy ruveta ottamaan tuo peili avuksi. Meillä on nimittäin ongelmana se, että koirat herkästi ottavat päänkääntämisen osaksi käskyä ja eteenpäin katsomalla pelkkä käsky ei toimikaan. Lisäksi huomaan, että Miska ei edelleenkään joko täysin kuuntele tai sitten osaa noita liikkeitä, vaan tarjoaa toisinaan väärää asentoa. Pitää siis taas kerran harjoitella enemmän ja peilin avulla pystyn varmaankin vielä nopeuttamaan palkkausta. Tosin tarvittaisiin vähän korkeampi peili, jotta koira näkyisi kunnolla koko ajan.

Meidät on nyt myös laitettu koirakerholla yhteen kilpailevien treeniryhmään, joten vaikka en varmasti edelleenkään säännöllisesti tule siellä käymään, niin täytyy yrittää aktivoitua silläkin saralla. Tosin ei näin kovalla pakkasella. Noelin kanssa pitäisi lähteä sinne kentälle ihan vaan piknikille nakkeja syömään, kun kontaktissa on lievästi sanottuna toivomisen varaa vieraita koiria kohdattaessa. En tiedä missä vaiheessa tilanne on päässyt lähtemään käsistä, koska nuorempana se vielä sujui paremmin.

30.1. Aktivoiduin treenaamaan ulkona. Juu-u, siis ihan oikeasti poistuttiin keittiöstä :) Ruudun treenaaminen on huomattavasti helpompaa pihassa ;) Ronilla on hirveän hyvä ruutu muuten, mutta se pyrkii aina tulemaan eteenpäin seiso- ja maahan-käskyillä eli loppujen lopuksi on tuurista kiinni onko osaksi ruudusta pois. Voittajaluokassahan sinänsä ei vielä merkitystä, kun kyllä se kuitenkin selkeästi on ruudussa, mutta EVL:ssä taidettaisiin saada pääasiassa nolla. Roni kuitenkin menee ruutuun aina vauhdilla ja nyt olen saanut sen myös pysymään maassa ruutua kohti mennessäni kun en koskaan palkkaa sitä suoraan, vaan kävelen ensin ohi ja palkkaan aina maahan. Miskallakin ruutu meni ihan hyvin ja jopa Noel on testannut muutaman kerran ruutuun menoa. Mutta ei se tietenkään hommasta vielä mitään ymmärrä, eikä ole tarvettakaan.

Roni teki tunnarin kahdella kapulalla varsin mallikkaasti ja Miska toi epäröimättä oikean normaalista kapulajoukosta. Harjoiteltiin myös ohjattua noutoa vähän. Mulla on vähän huono tapa treenata sitä, koska olen ottanut kaikki kapulat oikeille paikoilleen heti aluksi ja luulen, että olisi parempi pilkkoa liikettä enemmän osiin. Mutta kun nyt olen näin aloittanut, niin katsotaan miten käy ja pohdin perinteisesti sitten taas vasta kun menee mönkään :) Ronilla nimittäin toisinaan kyllä menee ensin oikealle kapulalle ja ottaa se, mutta ryhtyy kesken tuomisen arpomaan, että jos sittenkin ottaisi tuon keskimmäisen. Sillä on kuitenkin niin vahva noutotaipumus ja suuri into, että voin kieltää sitä kesken suorituksen, jos yrittää vaihtaa kapulaa ja siltikään sen suoritusinto ja yritys ei kärsi. Miskalla koko juttu on niin alkutekijöissään, että sujumisesta nyt ei voi oikein juuta eikä jaata vielä sanoa.

Noel seuraa hienosti ja se menee maahan todella nopeasti, mutta en tiedä johtuiko kylmästä maasta vai mistä, se ei juurikaan pysynyt siellä, vaikka sisällä ei ole ollut ongelmia. Lisäksi extrana Noel aloitti agilityharjoitukset :) Kaivoin yhden hyppyesteen esiin ja muutaman kerran hyppäytin sen pallon kanssa medikorkeudesta yli. Olen ruvennut myös leikkimään Noelin kanssa repimisleikkejä ja se innostuu ihan mukavasti ja taistelutahtoa löytyy enemmän kuin odotin.

24.1. Tänään meidän Noel-vauva täyttää vuoden! (Ostetaan koiranpentu. Mahdollisimman pian. Rodulla ei väliä. Pääasia, että on pentu, jotta pääsen olemasta perheen vauva. Terveisin Noel). Jos olisin aikaansaava, niin trimmaisin sen sieväksi ja ottaisin syntymäpäiväkuvan, mutta valitettavasti en ole aikaansaava :) Eikä lapsiparalle ole tarjolla edes kakkua tai lahjoja. Se varmaan syyttää aikuisena meitä kaikista ongelmistaan sillä perusteella, että hänellä oli niin ankea lapsuus ;)

21.1. Ei tullut tuossa sivuja julkaistessa kerrottua yhtään meidän kuulumisia... varmaan siksi kun ei meille mitään uutta kuulu :) Perinteinen talvilaiskotus päällä ja pakkasten paukkuessa varsin kireinä ei juuri nenäänsä pitkäksi aikaa ulos työnnä. Tosin en voi pakkasta syystä epäaktiivisuudestamme, vaan kyllä se on ihan pysyvämpi ilmiö. Agilityn jätin joulusta talvitauolle kun mukavuudenhalu voitti. Harrastusajat kun ovat sen verran kurjat, niin odotamme mieluummin kevättä ja ulkokenttäkelejä. Sitten pääsee toivottavasti Noelkin lajiin mukaan.

TOKO:n (satunnainen) treenaus on keskittynyt jälleen keittiöön. Noel on kyllä ollut tosi hyvä, eikä muissakaan valittamista. Viikonvinkki kaikille motivaatio-ongelmaisille onkin: älkää vaan treenatko missään muualla kuin omassa keittiössä. Näin tulee onnistuneita suorituksia ja saatte elää siinä kuvitelmassa, että koira on tosi hyvä ja pysytte hyvällä päällä :) Itse erehdyin viime viikolla käymään yhdellä vieraalla kentällä ja touhu oli kyllä sen tasoista haahuilua, että paras tosiaan pysyä keittiössä :D Tosin ihan vakavasti puhuen, olisi varmaan syytä tästä ryhtyä vähän panostamaan asiaan esimerkiksi viemällä koiria johonkin yleisiin treeneihin häiriöitä saamaan, jos meinaa ensi kesänä jotain kisatasoista toimintaa harrastaa...

19.1. Sivumme palasivat siis nettiin uuden ulkoasun kera :) Muutoksia on myös tapahtunut, niin rakenteellisia kuin sisällöllisiäkin. Jotakin on myös poistunut, mm. linkkilistoja on karsittu ja welshipuolelta on materiaalia jäänyt pois. Omien koirieni kuvagalleriat on siirretty saman otsikon alle albumeihin jaoteltuina. Vieraskirjaa ei enää löydy, mutta kaikki viestit ovat kuitenkin oikein tervetulleita sähköpostitse :)

Sivun alkuun