<< Takaisin terveysartikkeleihin

Perustietoa koiran terveydestä

Hampaat

Ensimmäiset maitohampaansa pennut saavat muutaman viikon ikäisinä. Hampaat vaihtuvat pysyviin hampaisiin n. 4-7 kk iässä. Pysyviä hampaita koiralla on 42 kpl: etuhampaat, kulmahampaat, premolaarit eli välihampaat ja molaarit eli poskihampaat.

Tavallisimmin koiralla on ns. leikkaava purenta eli alaleuan etuhampaiden yläreuna koskettaa kevyesti yläleuan etuhampaiden sisäpintaa. Joillain roduilla kuitenkin kuuluu olla tasapurenta (hampaiden kärjet vastakkain tai alapurenta (alaleuan hampaat hieman yläleuan hampaiden edessä). Mikäli purenta ei vastaa rotumääritelmää, kyseessä on purentavika, joka lievimmillään voi olla vain kauneushaitta, mutta pahempana esiintyessään seurauksena voi olla ienvaurioita ja suutulehduksia. Koiralla voi esiintyä myös hammaspuutoksia tai ylimääräisiä hampaita. Nämä ovat toisissa roduissa tyypillisempiä kuin toisissa.


Hengitystiheys

Levossa olevan koiran hengitystiheys on n. 15-40 kertaa minuutissa. Hengitystiheys lasketaan rintakehän liikkeiden mukaan. Siihen vaikuttavat myös monet tekijät kuten ulkoilman lämpö ja koiran lihavuus. Koiran hengitys on aktiivista palleahengitystä.


Juoksuaika

Narttukoira saa ensimmäisen juoksunsa eli kiiman keskimäärin 8-9 kk iässä, mutta asiassa on paljon sekä rotu- että yksilökohtaista vaihteluakin. Erityisesti suurikokoisilla roduilla voi ensimmäinen juoksu tulla vasta 1,5-vuotiaanakin ja toisinaan jopa myöhemminkin. Juoksuaikojen väli on tavallisesti 5-10 kk. Nartun kiimankierto jatkuu koko sen elämän.


Nesteen kulutus

Terve koira juo vuorokaudessa vettä n. 50 ml elopainokiloaan kohden. Veden kulutusta 1 dl / elopainokilo vuorokaudessa pidetään ylärajana normaalin ja liiallisen juomisen välillä. Kuivamuona, suolainen ruoka, hermostuneisuus, läähätys, paasto, ripuli, ympäristön lämpötila yms. voivat lisätä nesteen tarvetta. Jos runsas juominen jatkuu pidempään ja siihen liittyy runsas virtsaaminen ja muita oireita, on virtsanäyte syytä tutkituttaa eläinlääkärillä.


Rokotukset

Suomessa koirat rokotetaan yleensä penikkatautia, rabiesta, parvoa ja tarttuvaa maksatulehdusta vastaan. Tavallisin rokotuskäytäntö on seuraavanlainen:

• 12 viikon ikäiselle pennulle annetaan rokotus penikkatautia, parvovirusta ja tarttuvaa maksatulehdusta vastaan.
• 16-viikkoiselle pennulle annetaan ns. tehosterokote aiemmista eli penikkatauti-, parvo ja tarttuva maksatulehdusrokotteet sekä lisäksi rabiesrokote. Nykyään on myös käytäntöä, jossa rabiesrokotetta ei anneta samalla kertaa muiden rokotteiden kanssa.
• vuoden ikäiselle koiralle penikkatauti-, parvo-, tarttuva maksatulehdus- ja rabiesrokotteet.
• tämän jälkeen rokotukset uusitaan kahden vuoden välein. Parvorokotteet ovat aiemmin olleet voimassa vain vuoden, mutta tällä hetkellä on markkinoilla myös kaksi vuotta voimassa olevia parvorokotteita.

Erilaisiin kilpailuihin ja näyttelyihin vaadittavat rokotukset tarkoittavat voimassa olevia penikkatauti- ja rabiesrokotuksia. Mikäli rokotukset ovat menneet umpeen, ts. ovat yli 2 vuotta vanhoja, rokotuksen jälkeen vaaditaan ns. 2 viikon varoaika ennen näyttelyihin ja muihin vastaaviin tapahtumiin osallistumista.

Ulkomaille koiransa kanssa matkustavan tulee ottaa selvää maakohtaisista vaatimuksista. Näitä saattavat olla esimerkiksi leptospiroosirokote ja rabiesvasta-ainetesti.


Ruumiinlämpö

Koiran normaali ruumiinlämpö on n. 38-38,5 °c. Lämpö mitataan peräsuolesta. Pentujen normaalilämpö saattaa olla korkeampi, jopa 39 °c. Lämmön mittausta voi helpottaa mittarin liukastaminen esimerkiksi voiteella.


Sydämen lyöntitiheys

Koiran sydän lyö 70-120 kertaa minuutissa. Sydämen lyöntirytmit ovat tasaisemmat suurikokoisilla ja vanhoilla koirilla kuin pienikokoisilla ja nuorilla. Parhaiten sydämen lyönnit tuntuvat käteen rintakehän alaosassa vasemman kyynärpään yläpuolella. Kaikki epäsäännöllisyydet lyöntirytmissä eivät välttämättä ole epänormaaleita, esim. koiran ollessa kiihtynyt, voi sillä olla rytmihäiriöitä. Luotettavimmin sydämen toimintahäiriöt saadaan selville sydänfilmillä sekä röntgen- ja kaikututkimuksilla.


Virtsaaminen

Normaalisti koira virtsaa n. 20-30 ml / kg vuorokaudessa. Liiallinen virtsaaminen (usein yhteydessä liialliseen juomiseen) tai virtsaamattomuus ovat monesti oire sairaudesta ja silloin on syytä kääntyä lääkärinpuoleen. Erityisesti virtsaamattomuus vaatii pikaista lääkärinhoitoa.

Lähteet:

• Koponen, Auli: Koiran ensiapu ja kotilääkintä (2. painos, 2004)
• Paatsama, Saki: Terve ja sairas koira (2. painos, 2000)
• Wikström, Birgitta: Koiran sairaudet (2. painos, 2001)

(Artikkeli kirjoitettu 1/2005)

Sivun alkuun