Siiri

k. 5.5.2007

Siiri tuli meille vuonna 2002 marraskuun puolessa välissä Tallinnan löytöeläintarhalta, Koerte Varjupaikista. Sen arvioitiin olevan noin 7-8 -vuotias. Siiri on rauhallinen ja erittäin ystävällinen rouva, jossa vaikuttaisi olevan ainakin labradorinnoutajaa. Löysin Siirin Rekkurescuen sivuilta, missä se kaipasi omaa pihaa eläkepäivikseen. Kun kyselin koirasta lisää, se alkoi vaikuttaa kaikin puolin meille sopivalta yksilöltä. Nuorelle ja aktiiviselle koiralle ei aikani enää olisi riittänyt, koska Ronin ja Miskan harrastukset vievät paljon aikaa. Aikuisen uroksen ottaminen puolestaan olisi saattanut aiheuttaa riitoja koirien välillä. Niinpä vanhempi narttukoira vaikutti sopivalta vaihtoehdolta laumaan ja toistaiseksi ainakin Siiri on osoittautunut juuri sellaiseksi kun se oletinkin olevan.

Aluksi kuitenkin tuli pieni mutka matkaan. Kun rupesin kyselemään Siiristä, sen luonteesta ja terveydestä tietoja, vietiin Siiri Virossa eläinlääkärintarkastukseen. Siellä osoittautuikin, että koira on tiineenä noin kuudetta viikkoa ja pentuja ultrassa näkyi arvioilta viisi. Ensin sanoin, etten voi ottaa vastuulleni synnyttävää koiraa ja pentuja, koska minulla ei ole asiasta mitään kokemusta. Siirille etsittiinkin jotain sijaiskotia, joka olisi voinut koiraa pitää pentujen ajan. Lyhyellä varoitusajalla ei kuitenkaan sellaista löytynyt ja koska en halunnut jättää Siiriä koiratarhan kylmään lautakoppiin synnyttämään päätin ottaa sen kuitenkin meille. Ryhdyin urakalla keräämään tietoa koskien synnytystä ja pentujen hoitoa ja kun h-hetki alkoi lähestyä, niin tuntui olokin jo paljon varmemmalta. Kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan suunnitelmien mukaan, sillä Siirillä oli totaalinen polttoheikkous ja se jouduttiinkin keisarinleikkaamaan. Onneksi kaikki sujui kuitenkin ihan hyvin.

Siiri osoittautui hyvin pehmeäluonteiseksi ja kiltiksi koiraksi. Alkuaikoina sillä oli tapana varastella kaikkea ruuaksi miellettävää (kahvinporojen suodatinpussit mukaan lukien), jos vain suinkin onnistui, mutta sittemmin oli ilmeisesti sitä mieltä, että täällä tarjoiltiin riittävästi ruokaa muutenkin. Siiri oli kovin innokas kaivamaan myyränkoloja ja muita mukavia kuoppia. Se oli myös kova tyttö hymyilemään ja sillä oli hauska tapa pyörittää hännällänsä ympyrää, kun se juoksi innostuneena.

Talvella 2007 Siiri alkoi selvästi muuttua vanhukseksi. Kevättalvella tuli takajalan ontumisen kanssa ongelmia ja toukokuussa meni jalka niin huonoon kuntoon, että Siiri siirtyi sateenkaarisillalle.

Tarinaa ja kuvia Siirin pennuista

Sivun alkuun