<< Takaisin artikkeleihin

Tottelevaisuuskokeet

Virallisissa tottelevaisuuskisoissa on 4 eri luokkaa: alokasluokka (ALO), avoin luokka (AVO), voittajaluokka (VOI) ja erikoisvoittajaluokka (EVL). Jokaiseen luokkaan kuuluu määrätyt liikkeet ja ne ovat aina samat kisasta tai tuomarista riippumatta. Yksityiskohtaiset ohjeet kisasuorituksista löytyvät Kennelliiton julkaisemasta sääntökirjasta, jota saa ostaa Kennelliitosta tai mahdollisesti myös omalla koirakerhollasi on myynnissä sääntökirjoja. Tiedot löytyvät myös netistä Kennelliiton sivuilta. Jokainen koira aloittaa kisauransa alokasluokasta ja tulosten perusteella voi edetä ylempiin luokkiin.

Hyvä puoli tottelevaisuuskokeissa onkin se, että kaikki liikkeet voi harjoitella etukäteen niin hyvin kuin vain jaksaa ja haluaa. Koskaan ei siis tule eteen sitä tilannetta, että kokeissa vaadittaisiin jotain, mitä et ole tiennyt harjoitella. Ainoa seikka, mikä voi vaihdella koepaikasta tai tilanteesta riippuen, on ympäristöstä tai muista koirista johtuva häiriön määrä ja sekin on kuitenkin harjoittelukysymys. Koetilanteessa ei myöskään itse tarvitse muistaa liikkeiden suoritustapaa tai järjestystä, koska tuomari tai liikkeenohjaaja kertoo aina mitä pitää tehdä milloinkin ja kysyä saa aina, jos jokin on epäselvää.


Koska koira on kisavalmis?

Tähän ei ole olemassa mitään yhtä oikeaa vastausta, vaan se riippuu lähinnä ohjaajan omista tavoitteista. Toiset lähtevät kisoihin vasta kun koira osaa niin hyvin, että sen on realistista saada ykköstulos. Toisille taas riittää se, että koira osaa liikkeet suurin piirtein ja lähdetään katsomaan mihin se riittää. Kummallakin tavalla on puolensa. Ainakin omaa kisajännitystä vähentää edes jonkin verran se, että tietää koiran osaavan. Liian korkealla ei kuitenkaan kannata pitää rimaa osallistumisen suhteen. Jos odottaa hetkeä, jolloin koira toimii täydellisesti tilanteessa kuin tilanteessa, voi kynnys kisauran aloitukseen kasvaa liian suureksi.

Joku voi vastaavasti kokea tärkeäksi saada kokemusta kisatilanteesta, vaikka koira ei ihan kaikkea vielä kunnolla osaisikaan. Kokeen jälkeen tietää myös, että mitkä asiat koetilanteessa jo sujuvat ja mitkä vaativat enemmän harjoitusta. Kuitenkaan ihan ”keskeneräisen” koirankaan kanssa ei välttämättä ole mielekästä lähteä kisoihin. Jos liikkeet eivät suju treeneissäkään, on turha odottaa niiden sujuvan kisatilanteessa ja tällöin et pääse korjaamaan koiran suorituksia tai palkkaamaan sitä oikeasta suorituksesta, mikä on kuitenkin tärkeää harjoitteluvaiheessa.

Kisavalmius on siis aina ohjaajan päätettävissä. Kanssakilpailijoiden vuoksi olisi silti tärkeää, että koirasta ei ole häiriötä muille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että paikallamakuun tulisi sujua, jotta koira ei aiheuta muille koirille häiriötä. Erityisen tärkeää tämä on epäsosiaalisen koiran kanssa. Voit aiheuttaa ikuiset traumat jollekin pehmeälle koiralle, jos koirasi lähtee paikallamakuusta toisen koiran päälle. Jos siis paikallamakuu ei ole varma liike treeneissä, älä lähde testaamaan sen sujuvuutta kokeisiin, vaan harjoittele mahdollisimman monilla paikoilla ja erilaisten koirien kanssa saadaksesi koiralle suoritusvarmuutta. Ylipäätänsäkin kannattaa harjoitella liikkeitä muuallakin kuin kotipihassa tai tutulla koulutuskentällä tuttujen koirien kanssa. Mitä erilaisemmissa tilanteissa ja paikoissa koira on tottunut työskentelemään, sitä todennäköisemmin se osaa ja jaksaa keskittyä myös kisatilanteessa.


Kuka saa osallistua?

Virallisiin tottelevaisuuskokeisiin saavat osallistua 10 kk täyttäneet koirat (erikoisvoittajaluokkaan ikäraja on 15 kk), jotka on rokotettu Kennelliiton rokotusmääräysten mukaisesti ja ne on tunnistusmerkitty joko tatuoinnilla tai mikrosirulla. Poikkeuksena edellä mainittuun ovat 1.1.2001 syntyneet typistetyt koirat. Käytännössä nämä ovat tuontikoiria, koska Suomessa on tuolloin ollut jo typistyskielto voimassa. Lisäksi 1.1.2007 voimaan tulleiden antidoping-sääntöjen mukaan koiralla saattaa olla tietty varoaika lääkekuurien tai lääkeaineiden käytön jälkeen (huom! myös lonkkakuvaus on tällainen tilanne), jolloin se ei voi osallistua kokeisiin tai joihinkin sairauksiin säännöllisellä lääkityksellä olevilta koirilta saattaa kisaaminen olla nykyisin kokonaan pois suljettua. Mikäli koirallasi on jokin säännöllistä lääkehoitoa vaativa sairaus, tarkista tilanne esim. Kennelliiton sivujen antidoping-säännöistä. Juoksuiset nartut eivät saa osallistua kokeisiin.

Sekarotuinen tai siihen rinnastettava paperiton koira saa osallistua arvokisoja (SM-kisat, piirinmestaruudet yms.) lukuun ottamatta virallisiin TOKO-kisoihin, mikäli se on rekisteröity Kennelliiton FIX-rekisteriin. Tietoa tästä ja tarvittavat kaavakkeet löydät myös Kennelliiton sivuilta.


Ilmoittautuminen ja peruutukset

Tiedot kaikista järjetettävistä tottelevaisuuskokeista löytyvät Koiramme-lehdestä muutama kuukausi ennen koepäivää. Lisäksi netistä löytyy kisakalentereita, joiden ylläpitäjät ovat keränneet mahdollisimman kattavasti tietoa eri kerhojen järjestämistä kokeista. Kerhoilla on myös omilla kotisivuillaan tietoja järjestämistään tapahtumista. Tiedoista näkee koska on viimeinen mahdollinen ilmoittautumispäivä, paljonko on osallistumismaksu ja kenelle ilmoittautumiset postitetaan. Joihinkin kisoihin voi olla rajoitettu osanotto, joko ilmoittautumisjärjestyksen mukaan tai sitten esimerkiksi järjestävän seuran koirat tai tietyn rotuiset koirat (rotujen mestaruuskilpailut) ovat etusijalla. Mikäli et mahtunut mukaan kokeeseen, järjestäjä palauttaa sinulle ilmoittautumismaksun. Rajoitettuun kokeeseen ilmoittautuessasi voit myös ennen ilmoittautumista soittaa järjestäjälle ja kysyä, onko kokeessa vielä tilaa.

Kokeisiin ilmoittaudutaan Kennelliiton valmiilla kaavakkeella, jonka pystyy tulostamaan netistä. Ilmoittautumismaksu maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä ja kuitti maksusta liitetään kaavakkeen mukaan. Huom! Vain sellainen kuitti kelpaa, jossa on näkyvillä arkistotunnus eli se on tulostettu vasta kun maksu on jo hyväksytty.

Mikäli joudut peruuttamaan osallistumisenne, ilmoita siitä järjestäjälle mahdollisimman pian, jotta he voivat ottaa tilallenne jonkun toisen koirakon. Jos peruutus johtuu koiran sairastumisesta tai nartulla juoksun alkamisesta, saat ilmoittautumismaksun takaisin.


Koepäivä ja kokeen kulku

Ennen koepäivää olet saanut järjestäjiltä kisakirjeen, jossa on kerrottu kisojen aikataulu ja annettu muita ohjeita (esim. ajo-ohjeet koepaikalle). Saavu koepaikalle hyvissä ajoin, viimeistään puoli tuntia ennen luokkasi alkua, koska se voi alkaa etuajassakin, jos tuomari sattuu olemaan nopea, useita koiria on jäänyt pois tai aikataulu on laadittu kovin väljäksi. Mukaasi tarvitset koiran rekisteripaperit ja rokotustodistuksen sekä kilpailukirjan, mikäli sinulla sellainen jo on. Kilpailukirjoja saa yleensä ostaa myös koepaikalta. Koiran varusteeksi tarvitset sopivan pituisen hihnan sekä tavallisen nahkapannan tai ketjupannan. Käytännössä hihna ja panta ovat välttämättömia vain alokasluokan kytkettynä seuraamisosiossa. Muissa osioissa hihna on joko ohjaajan taskussa tai kaulalla (lenkkimäisesti vasemman olkapään yli ja oikean kainalon ali kulkien).

Koepaikalle saavuttuasi käyt ilmoittamassa koiran paikalla olevaksi ja sen rokotukset tarkistetaan. Mikäli ostat kilpailukirjan paikan päältä, täytät koiran ja omat tietosi kirjaan ennen kuin se jätetään suorituksen ajaksi kehäsihteerille. Huolehdi, että koira on tehnyt tarpeensa ennen kuin suorituksenne alkaa. Se, miten valmistaudut omaan suoritukseenne, on sinusta itsestäsi kiinni. Toisille koirille sopii parhaiten, että ne saavat odottaa autossa ja tulla kentälle vasta juuri ennen omaa suoritustaan, toiset tutustuttavat koiraa kaikessa rauhassa koepaikkaan. Jotkut ottavat vielä viime hetken treenauksena pari liikettä ennen kehään menoa tai virittelevät koiraa leluilla tai makupaloilla. Ensikertalaisen saattaa olla vaikea tietää, mitkä rutiinit omalle koiralle parhaiten soveltuvat, mutta kaikkien kisaliikkeiden pikatreenaus ennen kehää ei tavallisesti ole kovin järkevää, vaikka ohjaaja saisikin siitä mielestään varmuutta koiran osaamisesta.

Oman luokkansa alkaessa kaikki siihen osallistuvat koirakot kerääntyvät kehän luo ja tuomari tai liikkeenohjaaja kutsuu koirat kehään numerojärjestyksessä. Alokasluokassa on ensimmäisenä liikkeenä luoksepäästävyys, mutta muissa luokissa tuomari tutustuu koiraan kehään mentäessä. Vaikka ylemmissä luokissa tilannetta ei pistein arvostella, tulee koiran kuitenkin antaa tuomarin käsitellä itseään.

Kaikki koirat ovat samaan aikaan kehässä vain paikallamakuun ajan (sekä EVL:ssä paikalla istumisen). Tämä suoritetaan yleensä aina ensimmäisenä. Mikäli luokkaan osallistuu paljon koiria, saatetaan koirakot jakaa kahteen tai useampaan ryhmään, jotka suorittavat paikallamakuun joko peräkkäin tai sitten ensimmäinen ryhmä suorittaa kaikki liikkeensä ensin, jonka jälkeen tulee vasta toisen ryhmän paikallamakuun vuoro. Paikallamakuun jälkeen ylimääräiset koirat poistuvat kehästä ja ensimmäisenä vuorossa oleva koira aloittaa suorituksensa. Ensimmäisellä koirakolla on kuitenkin lupa halutessaan käydä kehän ulkopuolella valmistautumassa nopeasti suoritukseensa. Pidä huolta, että olet valmiina kehän lähellä odottamassa kun oma suoritusvuoronne tulee.

Kokeessa on liikkeenohjaaja, joka kertoo suoritettavan liikkeen ja opastaa tarvittaessa ohjaajaa. Alemmissa luokissa saattaa myös tuomari hoitaa liikkeenohjaajan tehtävät, mutta ylemmissä luokissa liikkeenohjaaja on aina paikalla. Jokainen liike alkaa perusasennosta ja päättyy perusasentoon. Liikkeenohjaaja kysyy ennen jokaista liikettä ohjaajalta, onko tämä valmis ja kun on ilmoittanut olevansa valmis, liike ja arvostelu alkavat. Tämän jälkeen et siis saa viritellä koiraa, antaa sille lisäkäskyjä tai kehua koiraa, vaan ne vaikuttavat kaikki arvosteluun. Liike ja arvostelu päättyvät vasta kun liikkeenohjaaja on sanonut ”kiitos”. Liikkeiden välillä saa koiraa kehua ja taputtaa, mutta leluilla tai makupaloilla palkitseminen kehänauhojen sisäpuolella on kiellettyä.

Jokaista liikettä kohti on tietty määrä käskyjä, joita saat koiralle antaa ja ylimääräiset käskyt vähentävät pisteitä. Käytännössä käskyn saa antaa liikkeelle lähtiessä, vauhdin muuttuessa (seuraamisessa juoksuun tai kävelyyn vaihdettaessa) ja silloin kun koiran pitää suorittaa jokin asia: jäädä paikalleen, mennä maahan, istumaan tai jäädä seisomaan, hypätä, noutaa tms. Myös kaikki vartaloavut (kumartuminen tai kääntyminen koiraa kohden käskyä annettaessa, käsimerkit muulloin kuin sallituissa kohdin) vähentävät pisteitä. Nämä asiat on syytä opetella säännöistä jo liikkeitä harjoitellessa.

Tuomari antaa jokaisen liikkeen jälkeen pisteet suorituksestanne ja mahdollisesti kommentoi suoritustanne. Kaikkien liikkeiden suorittamisen jälkeen hän antaa pisteet kokonaisvaikutelmasta, johon vaikuttaa teidän yhteistyönne sujuvuus, koiran tottelevaisuus ja suoritusinto. Jokaisella liikkeellä on säännöissä määrättynä kerroin, jolla liikkeestä saamanne pistemäärä kerrotaan. Toiset liikkeet ovat siis pisteytyksessä "arvokkaampia" kuin toiset. Kehäsihteeri kirjaa pisteenne arvostelulomakkeeseen ja yhteispisteet sekä tulos merkitään kilpailukirjaanne. Koepäivänne päättyy kun oman luokkasi koirien tulokset on laskettu ja olet saanut kilpailukirjasi takaisin. Usein järjestäjä palkitsee jokaisessa luokassa kolme parasta koirakkoa ja palkintojen jako tapahtuu luokan päätyttyä.


Tulokset ja luokasta toiseen siirtyminen

Kokonaispisteiden perusteella voitte saada ykköstuloksen, kakkostuloksen, kolmostuloksen tai jäädä tuloksetta. Ykköstuloksen saaminen oikeuttaa siirtymään ylempään luokkaan, mutta alemmassa luokassa kisaamista saa jatkaa kunnes sieltä on saavuttanut kolme ykköstulosta. Jos siirtyy kisaamaan ylempään luokkaan, ei sieltä voi enää palata alempaan luokkaan, vaikka kolmea ykköstulosta ei alemmasta olisikaan vielä kerännyt.

Kolme ykköstulosta jostakin luokasta saavutettuaan saa koulutustunnuksen ja mitalin. Alokasluokan koulutustunnus on TK1 ja mitali pronssinen, avoimen TK2 ja mitali hopeinen, voittajan TK3 ja mitali kultainen, erikoisvoittajan TK4 ja mitali lehväkehyksinen kultainen . Koulutustunnusta ei saa silloin, jos siirtyy ylempään luokkaan yhdellä tai kahdella ykköstuloksella. Tämä ei kuitenkaan estä hankkimasta koulutustunnusta ylemmästä luokasta.

Tottelevaisuusvalion arvoon (TVA) vaaditaan erikoisvoittajaluokasta kolme ykköstulosta kahdelta eri tuomarilta. Koska kuitenkin valionarvon edellytyksenä on myös näyttelytulos (vähintään H), sitä ei voi saavuttaa sekarotuinen, paperiton tai sellainen koira, jolla on jokin näyttelytuloksen estävä asia (kivespuutos, värivirhe, hammaspuutos tms.).


Kokeen jälkeen

Oman suorituksen jälkeen on hyödyllistä käydä se mielessään läpi: mikä meni hyvin, mitä tarvitsee vielä harjoitella. Epäonnistumisista ei kannata lannistua tai masentua. Niitä sattuu jokaiselle joskus ja nollille saattaa syystä tai toisesta mennä myös ns. varmat liikkeet eli sellaiset, joiden luuli koiralta onnistuvan taatusti. Mieti myös suoritukset koiran todellisen osaamistason mukaisesti. Vaikka ette jostain liikkeestä olisikaan saaneet hyviä pisteitä, se saattoi silti mennä koiran sen hetkisen tason mukaan tosi hyvin ja siihen kannattaa olla tyytyväinen. Ylipäätänsäkin kisa saattoi mennä hyvin, vaikka pisteet jäisivät alhaisiksi, jos koira mielestäsi työskenteli iloisesti ja teki parhaansa. Vastaavasti hyvienkään pisteiden suoritus ei välttämättä ollut koiran parasta osaamista ja siinä voi olla silti vielä hiomista.

On muistetettava, että aina kun on kyse ihmisen suorittamasta arvostelulajista, tuomarien näkemykset ja linjat eroavat. Joku tuomari voi tuntua tiukemmalta kuin toinen, joku voi painottaa eri asioita kuin toinen. Tämänkin vuoksi on tärkeää itse miettiä miten suoritukset ovat menneet riippumatta siitä paljonko pisteitä siitä tuli.

Mahdollista pettymystään ei koskaan saa purkaa koiraan. Ensinnäkään koiralle ei ole mitään hyötyä antaa negatiivista palautetta kehän jälkeen, koska ei se enää osaa yhdistää sitä mihinkään, mikä tapahtui aikaisemmin kehässä. Toiseksi, todennäköisesti virheet johtuvat siitä, että asiaa ei ole harjoiteltu tarpeeksi tai asiaa ei ole harjoiteltu tarpeeksi häiriötilanteissa tai sitten ihan omasta kisajännityksestäsi, joka sai sinut käyttäytymään koiran mielestä normaalista poikkeavasti. Yleensä on edes turha odottaa, että kaikki sujuisi aivan yhtä hyvin kuin parhaiten menneissä treeneissä. Koetilanne kuitenkin eroaa normaalista treenitilanteesta niin monella tavalla. Ei olekaan mikään huono ajatus kokeilla ennen virallista koetta kisamaisia suorituksia esimerkiksi epävirallisissa ”möllitokoissa” tai harjoitella koetilannetta ihan normaalien treenien yhteydessä. Jokaisesta kisasta saa kuitenkin aina hyödyllistä kisakokemusta.

(Artikkeli kirjoitettu 4/2007)

Sivun alkuun